Mistä rahat koulujen ja liikuntapaikkoihin korjauksiin ja rakentamiseen, kun metro…
Osui silmiini kaupunginjohtajan sanomaksi aika rehvakas kommentti metron hinnannousuun (taas) liittyen, että kyllä Espoon talous kestää. (HS 15.11.2016 http://www.hs.fi/kaupunki/a1479103629948 “Metro kallistuu, Espoo kärsii – kaupunginjohtaja Mäkelä: ”Talous kestää tämän””)
Ajoitus oli kyllä monelta osin todella harmittava. Seuraavana päivänä Länsiväylä uutisoi jälleen uudesta koulusta, jossa on sisäilmaongelmat sairastuttaneet opettajia ja oppilaita, väistötilaa etsitään kiivaasti. (Länsiväylä 16.11.2016 http://www.lansivayla.fi/artikkeli/455967-terveysviranomainen-suosittelee-espoolaiskoulu-pois-kaytosta-vaistotiloja-etsitaan )
Koulujen sisäilmasta ja korjauksista on väännetty jo pidemmän aikaa. Remontit viivästyvät, lapset joutuvat opiskelemaan huonon sisäilman tiloissa tai väistämään jossain kilometrien päässä lähikoulusta, erityisesti alakoululaisille on raskasta kun koulumatka on pitkä. Olen mielenkiinnolla seurannut espoolaisten koulujen tilannetta. Tapiolan koulun ja lukion (allekirjoittaneen rakkaita alma matereita kumpainenkin) remontti oli pitkä prosessi mutta jos jotain positiivista niin ainakin oppilaat olivat iältään jo niin vanhoja että heille kulkeminen väistötiloihin ei ollut ylitsepääsemätön ongelma. Keväällä tuli ilmi Jousenkaaren koulun sisäilmaongelmat. Olen käynyt myös Jousenkaarta, ennen kuin se isosti remontoitiin 90-luvulla. Onkohan rempassa mennyt joku pahasti mönkään, kysyy nimimerkki “epätietoinen”. Vai onko normaalia että talo homehtuu suuren peruskorjauksen jälkeen? Missä on rakentajan vastuu?
Nyt oli Espoon päätöksenteossa jo väläytelty mahdollisuutta räjäyttää koulurakennus kokonaan pois ja rakentaa ihan uusi. Muistelen lukeneeni joskus jonkun tutkimuksen (yritän löytää viitteen) jossa päädyttiin siihen että homerakennusta on mahdoton remontoida homeettomaksi. Itsekin sisäilmaongelmista yliopisto-opintojen ja tutkijan uran alkutaipaleella sairastuneena pidän tätä sisäilma-asioista huyolehtimista todella tärkeänä. Ei millään yksilöllä, perheellä, työpaikalla, kaupungilla, Suomella ole varaa sairastuttaa ihmisiä huonolla sisäilmalla. Huonon sisäilman vuoksi sairastuneille ei ole olemassa troppia joka korjaisi tilanteen sairastumista edeltäneeseen tilaan. Senpä vuoksi meillä on Suomessa kasvava määrä ihmisiä, jotka toimivat päivittäin “homekoirina”, ja kärsivät ja reagoivat esimerkiksi julkisissa rakennuksissa oleviin sisäilmaongelmiin.
Pisteenä i:n päälle tänään julkaistu uutinen kertoo että Leppävaaran urheiluhalli pistetty käyttökieltoon. Ja syynä ei siis ole epäilty kosteusvaurio (toivon sydämestäni ettei siellä ole vesivahinkoa), vaan valaistuksen kiinnityksen ongelmat (Länsiväylä 18.11.2016 http://www.lansivayla.fi/artikkeli/456892-leppavaaran-urheiluhalli-kayttokiellossa-viikonlopun-vuorot-peruttu).
Nyt toivotaan, että terveiden koulurakennusten rakentamiseen on Espoolla tulevaisuudessa tarpeeksi rahaa. Ja niitä harrastuspaikkojakin tarvitaan. Molemmat sellaisia ennaltaehkäiseviä toimia, jotka maksavat kyllä itsensä takaisin kun lapsemme saavat kasvaa Espoossa terveiksi ja hyvinvoiviksi kansalaisiksi.
Arvostan kirjoittajan käyttämää luonnehdintaa rehvakas. Espoon rahankäyttö on todella rehvakasta samaan aikaan kun koululaisia heitellään kuin biljardipalloja vuodesta toiseen erilaisiin väistötiloihin. Espoo maksaa metrosta satoja miljoonia ylimääräistä. Gärkmanin perikunnan surullisen kuuluisat maakaupat esitteli yhä toimessaan oleva rehvakkaita kommentteja esittävä kaupunginjohtaja. Perikunnalle maksettiin bail-out tyyliin 39 miljoonaa maista, joiden todellinen arvo tänä päivänä on jossain 10-20 miljoonan välillä.
Kun metroon menee monta sataa miljoonaa ylimääräistä, ei kukaan enää edes muista Suurpellon maakauppoja, joista aiheutui vähintään 20 miljoonan vahingot veronmaksajille. Toivoisin, että Espoon valtapuolueesta edes joku miettisi, onko oikein, että vahinkojen tekijät jatkavat töissään.
Metron sotkujen selvittelyraporttihan julkistetaan vasta kuntavaalien jälkeen valtapuolueiden asemien suojelemiseksi.
Todettakoon kuitenkin, että moni asia Espoossa on hoidettu hyvin, esimerkiksi terveysasemien osittainen ulkoistus.
Mutta en voi käsittää, miksi lasten koulunkäyntiolosuhteet on priorisoitu to-do listan hännille.
Valtuustoehdokkaalta toivoisin kannanottoa, voiko vakavia virheitä tehneet virkamiehet valtuutetun mielestä jatkaa toimessaan.
Kiitos viestistäsi.
Espoo kasvaa ja kehittyy, metron luomaan kasvukäytävään on pistetty paljon paukkuja.
Vakavia virkavirheitä tekevät virkamiehet ei nauti luottamustani. Sekä virkamiehinä että valtuutettuina ollaan vastuussa asukkaille, ja jos se luottamus menee vakavien virheiden vuoksi niin sitten ei ole kauheasti vaihtoehtoja. Meillä on valtuustossa paljon hyviä valtuutettuja. On myös joitain sellaisia, jotka ovat siellä jo pidempään vaikuttaneet ja joiden tilalle olisi aika saada uutta verta. Avoimuus on kaiken päätöksenteon kulmakiviä.
Koulunkäyntiolosuhteet on asia johon minä valtuutettuna vaikuttaisin, yhteistyössä yli puoluerajojen. Tuntuu hassulta että nykyisistä valtuutetuista suuri osa hokee samaa “koulut kuntoon” -mantraa. Miksei asioille tehty mitään edellisinä vuosina…